Treenasin LuJaa (hehheh…)

Kuten tuossa jokin tovi sitten hölisin, että laitan videoa kuluneista treeneistä, niin täältä pesee sekä Luxin, että Javan treenivideoa! Tervemenoa katselemaan :)
Tuon Luxin videon loppuosaan jätin äänet, jotta voi kuulla kuinka Lux erottaa erilaisilla käskyillä juoksun ja pysähdyksen puomilla.

JAVA

 

LUX

Luxin depyytti

Hyvää uutta vuotta! :)

Noin, nyt on korkattu Luxin kisaura ja olipas se ihan hurjan jännää! En YHTÄÄN osannut arvioida, kuinka homma sujuu ja jännitti yllättävän paljon (koskaan kun en ole kisannut… hahhaa)! Rehellisesti sanoen nuo oli ensimmäisiä pidempiä ratapätkiä mitä ollaan Luxin kanssa menty. Me startattiin sekä agi- että hyppyrata, ja nämä olivat tosiaan Luxin ensimmäiset viralliset skabat. Ja tarvitseeko edes mainita, että miniksihän se mitattiin :P

Oli kyllä havaittavissa kokemattomuutta, todella… paljon epävarmempaa menoa kuin on treeneissä saatu aikaan. Hypäriltä tuli 10vp, Lux tuli pussista ulos (ööö?) ja kepeiltä kielto (olis tarvinnut antaa koiran hakea ensin, kun ite ryysää…). Agiradalta tehtiin nolla ja 2. sija, keinulla pidin hetken ja juoksu-A oli hyvä, mutta A:lle meno jostain syystä kovin epävarma. Kepit ja pussikin meni ;) No niin, mutta siinähän se oli ja ylitin tavoitteeni. Tarkoitus oli aloittaa vasta nyt tammikuussa, mutta mitäs sitä enempää pitkittämään, kun kyllä tuo voi jo kisata. Varmuutta kaivataan kyllä lisää, tosin epävarmaa menoahan se on aina nuorilla koirilla. Vauhti ei ollut samaa mitä treeneissä, eikä se ole vielä lähelläkään sitä, mitä mahdollisesti joskus tulee vielä olemaan. Tässä kohtaa Java ja Lux eroaa kyllä kuin yö ja päivä, mutta ehkä urosten ja narttujen ero on suht usein niin, että urokset kehittyvät hitaammin. Ainakin Java oli jo tosi valmis kropaltaan jo alle vuotiaana ja Lux kehittää itseään selkeästi vielä jonkin aikaa. Mutta olipas hauskaa, olin todella innoissani kun pääsi starttaamaan uuden koiran kanssa!

Sunnuntaina illalla hurautin jälleen Ojankoon, oli Javan vuoden vikojen starttien vuoro. Hypärille tuli ihan tajuttoman kiire, oltiin lämppälenkillä, kun kuulutettiin ”Java valmistautuu”. Huhhuh…! Tuli pikkuisen kiire, tyrkkäsin Jennalle nuo pari muuta omaa koiraa, juoksin halliin ja samalla kaikki takit yms pois ja jo pitikin seuraavana mennä radalle. Kai tässä tekemisessä sitten joku rutiini on, kun sieltä nolla pystyttiin tekemään ja vielä suhteellisen sujuva. Harmitti vaan Javan kaatuminen putkessa, oli ihan rähmällään ja keräili itseään vielä noin 5m kaatumisen jälkeen… Sijoitusta en muista, mutta vei todella paljon aikaa tuo kaatuminen. Taas on fysiokeikka edessä, Java vetää niin helposti itsensä jumiin ja lisäksi vielä ulkona tuo teiden liukkaus tuo oman osansa, kun vähän väliä lähtee tassut alta. Höh!!

Tässä Luxin 1-luokan agilityrata.


Javan hyppyrata

Ne treenivideot seuraa myöhemmin perästä…

Miksi me kaadumme? – jotta oppisimme nostamaan itsemme ylös

Huhhuh, onpas kuluneisiin päiviin mahtunut paljon menoa ja meininkiä. Kotona olen ehtinyt vain käydä kääntymässä, mutta jotenkin ihan hurjan kivaa, kun on ollut paljon tekemistä!

Minulta on kyselty nyt paaaaaljon, että koska Lux starttaa, kuinka valmis se on jne. Iiiiks, kai se kohta jo pitäisi! Kyllä kepit tarvitsee saada vielä varmemmaksi, mutta esimerkiksi avokulmat on hakenut niin nätisti että, Javan kanssa kun ne on olleet ikuinen ongelma…

Sunnuntaina herätyskello soi torkun takia riittävän monesti 6:45 aikoihin, olen totaalisen aamu-uninen, joten ei sovi ollenkaan tuo aamutuimaan kisoihin (tai yleisesti mihinkään, ainakaan ilman suuria ongelmia) lähtö minulle. Klo 8:00 oli ensimmäinen startti ja nukkumaan pääsin tätä edeltävänä yönä vasta noin kolmen maissa, hyvällä sykkeellä silti vedettiin! Ensimmäinen rata kaatui omaan mokaan, taas se yksi kuuluisa askel takaakiertoon lähetyksessä, niin olisi ollut nolla siinä. Seuraavilta radoilta molemmilta nollat ja voitot. Hieno Java! Vähän hypärillä oli havaittavissa ohjaajan osalta sekoilua, mutta ei näyttänyt sitten sen enempää haittaavan. Opinpahan taas lisää! Hyvä kisapäivä kovasta väsymyksestä huolimatta, jonka jälkeen painelin vielä Tiinaa Kirkkonummelle moikkaamaan. Oli kivaa, kiitti :)

Yhdessä välissä jäähkälenkin lomassa kävin Ojangon kentällä treenaamassa Luxin kanssa puomia ja keppejä. Toimi! Täytyy viikolla ottaa tavoitteeksi pyörähtää hallilla pari kertaa tutkailemassa Luxin osaamista.

Mulla on ollut nyt muutamia pentuja ryhmissä ja on kyllä tosi kivaa katsella, kun tyypit edistyy ja aika aloittelevat ohjaajatkin alkavat päästä jyvälle. Suuria onnistumisentunteita näin kouluttajan näkövinkkelistä, aina innolla odottaa seuraavia treenejä. Ja muutenkin, tosi kiva nähdä entuudestaan tuntemattomiakin koiria, joilla monista olisi kyllä paikkansa kisakentillä haastajina.

Eikä mun mp-kuume ole haihtunut tietenkään mihinkään, alan miettiä jo kaikenmaailman motocrossia ja enduroa. Haaveilen jo toisesta pyörästä tuommoisen katukiiturin lisäksi, landelle pitäisi saada semmoinen joku crossipyörä, jolla voisi vetää ympäri peltoja, mökkitietä ja metsäpolkuja. Joo, hahhah! Kyllä se vauhti siellä veressä vaan virtaa ja eihän sitä poiskaan saa, hölmö tyttö :) Tässä tämä taas tällä erää, palailen jälleen astialle!

Treenaamassa

Otsikkokuva, illalla on kivaa ajella!

Koiramaisempiin aiheisiin siis, kuten lupasin! Olen tässä pariin otteeseen käynyt tyhjentämässä päätäni hallilla. Pitäisi ihan oikeasti nyt treenata tuota Luxia, kun on enää ihan pienestä kiinni, jotta sen kanssa voisi lähteä kisoihin. Puomi kaipaa edelleen vahvistusta, mutta sitä nyt voi vahvistaa kisaamisen ohessakin, hankala on vaan treenata sitä, kun usein hallillamme puomi on kasattuna jonnekin sivuun. Painaa aika paljon ja yksinkös raahaat sitä sitten siinä… 12 keppiä menee  radassa, ja suhteellisen hyvin löytyy myös eriasteiset kulmat, mutta varmuutta yleisesti suoritukseen kaivataan lisää. Keinua ollaan myös treenattu sen liidon takia vähän enemmän, ja aika nätisti Lux haki viime treeneissä suoraan päähän vaikka jäin taaemmaksi.

Javan kanssa tein pienen ratatreenin, joka sisälsi erilaisia tekniikoita sekä hiukan luukuttamista. Tein mm. yhden mielenkiintoisen valssipätkän, jossa oli kaksi pitkää valssia ihan peräjälkeen ja hämyhyppyjä siellä täällä, putken vastakkainen pää, kepit ihan siinä lähellä ja putken kautta avokulmaan. Oli aika huisin hauskaa ja haasteellista pyöritystä, näitä lisää! Kukaan ei varmaan oikeasti hahmottanut mitä teimme, mutta kivaa oli!

Itselleni meinaa flunssa iskeä, jota vastaan olen taistellut tässä kaikin tavoin. Salilla ja juoksulenkeillä käynti on hieman keskeytynyt, kävin mä yksi päivä vähän pumppaamassa painoja, mutta hengästymiseen asti en ala vielä tehdä mitään, ettei ilkeä pöpö saa yliotetta minusta. Pöhhhh…

Uusia juttuja!

En nyt ole ihan vakuuttunut näiden kuvien laadusta, ja uskon ettei kovin moni muukaan, mutta idea lienee tulee selville! Elikäs, oon unohtanut ihan kokonaan päivittää meidän hienosta uudesta vaatetuksesta kuvia, joten tässä alla on pari kuvaa. Luxin takin ja mun pipon on tehnyt Alisa Kaukio, kiitos kovasti näistä! Pipossa on vielä se kiva ominaisuus, että jos ei halua logo päässä kulkea, niin pipon voi kääntää ympäri, jolloin se on ihan perus musta ilman mitään kuvia!

Eilen olin Luxin kanssa Niinun treeneissä, ja oli kyllä kivaa. Hienosti tyyppi teki vaikka ja mitä, mulla on vaan paha tapa varmistella joitain kohtia, mutta paremmaksi niitäkin saatiin. Lux osaa yllättävän paljon, jää suorittamaan esteitä itsenäisesti ja siihen voi luottaa jo tosi hyvin. Enemmän mun pitäisikin jättää sitä tekemään yksin, kun kestää sen niin hyvin, omalla sijoittumisella tekee luonnollisesti paljon. Olin mm. tosi iloinen A:n jälkeisestä takaakierrosta, ei mennyt suoraan edessä olevalle hypylle, vaan luki hyvin oikealla olevaa takaakiertohyppyä. Jee! Puomikin otettiin radassa, palkkasin vaan siihen loppuun. Keinulta veti lentokeinun, ekaa kertaa ikinä, vähän hypähti sydän… treenaamme siis tätä.

Ai niin, Javan kanssa otimme kolme starttia lauantaina. Oli kyllä kiva fiilis kisata, Javan kanssa on vaan niin ihana mennä. Tulosrivi: nolla (sija 2.), hyl ja 5. Hyl rata alkoi aika nätisti vaikka olin vähän myöhässä käännöksissä, olin jotenkin ihan pihalla. Ei se videolta niin pahasti näy, mutta kuitenkin. Pitihän se hyvä rata sitten itse hyllyttää putken väärään päähän, valssasin A:n jälkeen, vaikka ei minun mitään sellaista pitänyt tehdä, hahhaa! Viimeisellä radalla tuli alas rima, Java rojahti suoraan sen päälle, muuten oli hyvä pätkä. A:han jäi tosin parantamisen varaa, mutta en ota ressiä. Kokonaisuus hyvä, ja oli tosi kivaa, kun sain ei agilitya harrastavan ystäväni seuraksi kisoihin siitä huolimatta, vaikka lähtö oli jo 7:15… ei sovi mulle tuollaiset herätykset, nukkumatti on niiiin kylässä aamuisin. Videoakin löytyy, isken niitä myöhemmin!

 

Tässä näitä kuvia:

Lux on niin onnellisen näköinen, että morjes…

Tätä kuvaa olen muutaman tovin miettinyt, onkohan tuo korva Luxin tapa näyttää keskaria..?

Ja sitten pipo…

Reissaajat

Olen tässä hymyillyt kuin idiootti, johtuen mm. enemmän kuin onnistuneesta viikonlopusta!

Lähdin Luxin ja Javan kanssa huristelemaan kohti Oulua viime perjantaina aamulla. Alla oli kaksi ISOA kuppia kahvia (en koskaan juo kahvia, joten…), edessä oli noin 600km ajoa sekä suuri määrä innokasta odottelua viikonloppua ajatellen. Reissu oli kyllä onnistunut, oli kiva lenkkeillä, nähdä kivoja ihmisiä, kisata ja treenata, eikä ajaminenkaan hassumpaa ollut (pidän ajamisesta kyllä ihan erityisen paljon)! :) Viikonlopun ohjelma oli väsyttävä ja menoa täynnä, mutta huippukiva!

Tuollaista koirakaksikkoa en ole kyllä koskaan taitanut nähdä mitä Lux ja Jippu keskenään ovat. Ovat kuin Tiku ja Taku, kokoajan hääräämässä jotain, eikä koskaan voi välttyä nauramiselta, mahtavia tyyppejä! Niillä on ihan mieletön tempo, kekseliäisyys, iloisuus ja huumori – todellisia valopilkkuja valoisista pimeisiin päiviin! Vähintääkin alkoi harmittaa koirien puolesta, etteivät ne näe toisiaan kovinkaan usein, ovat niin hyvät ystävykset! :)

Javan ilmoitin OKK:n kisoihin neljään starttiin. Olen nyt pyrkinyt vähän säästämään tuota koiraa, joten olen treenannut noin joka toinen viikko ja kisannut ajatuksella max. 2 starttia päivä ja viikonloppu. Tämä oli siis suhteessa aika rankka setti meille pitkästä aikaa, ja toinen kisaviikonloppu EO:n jälkeen. Java kuitenkin veti niin hyvin, että kaipuu kisakentille ja treeneihin sen kuin yltyi, koulutuksiin tuli uutta mietittävää ja oli ihan super tunne mennä! Ja silloin sitä tietää, että kaikki toimii, kun saa juuri Sen Oikean fiiliksen päälle! Hurrrjan kivaa!

Neljästä radasta kolme juoksimme nollavoitoilla maaliin, yksi vitonen rikkoi täydellisen tulosrivin, kun Java pudotti ekan riman. Kaikki radat kokonaisuutena hyviä, ja huomaa kuinka oma ajatus on kehittynyt ratojen ja virheiden analysoinnissa. Taas sitä voi ihmetellä, että sai lähteä kisapaikalta nollien ja muumimukien lisäksi pää oivalluksia täynnä, joihin erilaiset kisaradat toivat oman osansa.

Silloin kun emme olleet kisoissa, olimme treenaamassa. Pennut valloittivat treenihallin ja kisakoirat saivat toipua päivien urakasta. Luxin puomi edistyy ja mielenkiinnolla kyllä katson prosessin toimivuutta jatkossa. Kepeillä on tapahtunut myös harppaus, nyt täytyy keskittyä mm. näihin esteisiin sekä keinuun! Yö kahdentoista treenit sujuivat perjantaina yllättävän kivasti, eikä väsymyskään kunnolla vaivannut vaikka ajomatkaa oli kertynyt päivän mittaan reilustikin. Me hullut!

 

Koko poppoo

Hallilla Luxin kanssa

Illalla kisa- ja treenipäivän jälkeen. Auringonlasku ja hyvää ruokaa, oi!

Voittojen tuomat muumimukit :)

Kisaamassa

Otsikon kuva kertoo koulutusillan tunnelmallisesta ilmasta parin viikon takaa, huikeaa, eikös? :)

Lux on ollut treeniroolissa aika vahvasti viime aikoina, ja on edistynyt kyllä valtavasti. Se saa kokoajan lisää vauhtia ja varmuutta, kääntyy edelleen hyvin (paikoin minun mittakaavassani täydellisesti) ja nyt olen viimeistään jo todennut, ettei se ole tippaakaan kömpelö, vaan ketterä ja elastinen pieni eläin. Minulla on puomilla meneillään kokeilu, joka onnistuessaan tulee olemaan ihan huippuhieno, mutta myös riskit onnistumisen ja työmäärän osalta on tunnistettu. Ei oikotietä onneen, nyt on aika oppia jotakin uutta!

Viime viikonloppuna kisasimme ensimmäiset startit EO:n jälkeen. Java oli innokas pieni agilityeläin ja painoi korvat lukossa hyllyttämään ensimmäisen radan putkeen, nauratti. Toinen rata oli todella suoraviivainen, mutta täynnä valssipaikkoja (tai niin minä ne ohjaukset valitsin…), joissa olin tolkuttoman myöhässä ja väistelin kokoajan tallotuksi joutuvaa koiraa… nolla ja 2. sija tuli tältä radalta!

Ja sitten ”jymyuutiseen”! Tiinan painostuksesta lähdin viimeinkin kisaamaan tokokokeeseen. Jännitystä ei ollut ilmassa, ainoastaan mielenkiintoinen epävarmuus siitä, kuinka Java tulisi reagoimaan koetilanteessa. Yksinkertaisesti viime aikoina se on ollut ihan yli-iloinen, kun on päässyt tekemään kanssani ihan mitä tahansa ilman muita karvakamuja, mutta silti ei voinut yhtään aavistaa mitä tyyppi keksii, kun ikinä en ole tuollaisia karkeloita sille näyttänyt. Parin liikkeen pisteet putosivat ihan turhista asioista, kuten kaksoiskäskyn vuoksi paikallaolon maahanmenossa (normaalisti todellakin menee yhdestä). Luoksetulon pisteet putosivat yhdeksään Javan iloisen haukun vuoksi jne. Tyytyväinen olen, huvitti Javan intoilu kesken kehän ja paikoittainen pelleily, jota ilman olisin ollut kyllä todella puulla päähän lyöty. Mutta joo, on tuosta koirasta vaan moneksi :) Ykköstulos napsahti heti ensimmäisessä kokeessa, joka oli sekä minulle, että koiralle ensimmäinen koe koskaan!

Niin ja joo, mulla on ollut viime aikoina todellinen ilo olla kouluttamassa, kaikissa ryhmissä olen saanut olla todistamassa hienoja onnistumisia. Kaikista paras fiilis tulee juuri silloin, kun ohjaajat uskovat ettei jokin asia onnistu, ja sitten menevät ja tekevät sen kuin ei mitään. Siihen vielä päälle se, että heidän koiransa oppii jotakin uutta, niin riemu on rajaton! Hihii, kuinka kivaa on ollutkaan! :)

——

Ledi on ollut viime aikoina hieman pipi, ruoka ei ole oikein pysynyt sisällä jne. Vein sen Viikkiin viime to, jossa Lediä nesteytettiin ja tutkittiin. Nyt on saanut ruokaa vain pieninä annoksina ja normaali sapuska tulee menemään taas vaihtoon, jota nyt on syönyt. Ensi viikolla on sapen kontrolliultra, jonka yhteydessä ultraavat ilmeisesti myös massun, että olisiko siellä mahdollisesti mitään… Hyvillä mielin sinänsä voi olla, että koira voi nyt paljon paremmin eikä verikoetuloksista ole kuulunut, joten kaiken pitäisi silloin sopimuksen mukaan olla ok.

Hurrr hurrrr…

Kunnon koiranpentuilme Luxilla tuossa otsikon kuvassa, suloisuus!

Jälleen oli Sarin treenit tällä viikolla ja radan loppu tuotti kyllä päänvaivaa – nyt oli ihan oikeasti hankaluuksia rytmityksen ja luottamisen kanssa, oli jotenkin todella ahdas kohta radan loppuosassa. Vääntöä ja vääntöä, niin kyllä se siitä lähti sitten sujumaan! Palkitsevinta treeneissä oli lienee se, että jäi ajattelemisen aihetta ja opin omasta liikkumisestani uutta. Hetkeen ei ole treeneissä vastaavaa vääntämistä tullut eteen, joten todella positiivisella mielellä lähdin kotia kohti, sillä taas on jotain missä kehittyä! Lux pääsi radalle myös ja teki hyvin samaa ratapätkää mitä Java. Kepit jätin pois ja A:n jälkeen palkkasin, muuten mentiin mm. umpikulmia putkille, putkijarruja, slalomia, niistoja, saksalaista, valsseja, kuljetuksia jne. Tuli todettua, että on se hieno pieni eläin :)

Java on ollut mulle kyllä viimeaikoina selkeästi loukkaantunut, kun on saanut (Java sanoisi: joutunut) vähän lepäillä agilityn kiemuroista ja Lux on treenannut sen sijaan. Eipä ole tyttö suostunut tulla enää samalla innolla autoon, kun on ollut niin varma, että vien vain Luxin halliin… liian fiksu kaveri. Nyt sitten hyppelehti lämppälenkillä onnesta, tuijotti poraten maanisen katseensa syvälle silmiini ja heilutteli häntää todella epänormaalin laajassa kaaressa. Mutta onhan sen kanssa aivan huippua mennä, minun Java, ja siksi haluankin nyt ottaa treenien suhteen sen kanssa iisimmin, jotta tyyppi saa liitää vielä pitkään!

Torstain aamutreenit sujuivat kivasti Jennin ja parsoneiden seurassa, olen tässä treenannut hieman Telma-parsonin kanssa ja on se meininki kyllä aika erilaista verrattuna paimeniin. Olen oppinut kyllä paljon uutta, kun on ollut ihan erilainen koira käsiteltävänä. Yllättävän hyvin meillä on kuitenkin pelannut yhteen ja näissä treeneissä oli erityisen huippua huomata kuinka hyvin Telma luki mm. vastakättä vedoissa jne. Kiva fiilis :) Luxin kanssa otin ekaa kertaa ikinä keinulla sivuetäisyyttä ja en voi ymmärtää kuin tuo oppii niin nopeasti…

Mitäs muuten? Olen aloittanut ajamaan prätkäkorttia, vuosi sitten kesällä olin kyydissä ja totesin sen olevan niin siistiä, että pakkohan se nyt on itsekin päästä ajamaan. Silloin kaverit puhuivat ”aja aja, joo joo, sun on niin ajettava se kortti”, itse en ollut lainkaan varma ajaisinko koskaan, haaveena sen toki pidin. Ja kun kerran haaveet ovat toteuttamista varten, niin tää flikka lähti takaisin autokouluun! Pärrän päällä on tullut istuttua jo muutamia pakollisia tunteja ja poispääsyä tästäkään harrastuksesta ei tunnu olevan, ei siinä mitään, en haluaisikaan. Jotenkin se veri näyttää vetävän sinnekin suuntaan, mutta kun se moottori vaan hurisee niin nätisti! Katsotaan kuin mun käy, että miten helposti/hankalasti saan sen kortin ajettua taskuun asti, koskaan kun en ole fillaria kummempaa kaksipyöräistä ajanut, joten nollista on lähdetty liikkeelle!

Luxin ensimmäinen ev-kisa ja muuta!

Oli kyllä aivan huiput Sarin treenit keskiviikkona Javan kanssa, jotenkin todella hyvin pysyi pää kasassa, tuli positiivista ja tsemppaavaa palautetta, miettimisen aiheita ja radalla oli tosi kivoja juttuja! Hienoutta! Samoin Juhan aluevalmennus meni kivasti pari viikkoa sitten, rata sisälsi haastavia kohtia meille, mutta meno oli tosi jotenkin helppoa ja radalla oli hauskaa, joka on aina se pääasia. Pari kisastarttia pitäisi nyt ottaa tässä syksyllä ja keräillä ainakin joitakin nollia ensi vuotta varten. Hassua, että se alkaa taas, mutta jotenkin sitä odottaa jo tässä vaiheessa kautta, että pääsee kisaamaan arvokisahumuun!

Tässä tekstin ohessa muuten EO:n joukkuekisan finaali, Pasi veti tosiaan hyvin, me shelttien kartturit vähän mokailtiin… Tuo mun ja Javankin virhe oli aivan typerä, mutta onhan tuolla finaaleissa silti ihan huikean hienoa kisata, hihiii! :)

Tällä hetkellä mulla on yksi penturyhmä koulutettavana ja jokaisella kerralla on ollut tosi kivaa. Ihmiset ovat niin innokkaita ja koirat hyviä, jee! :) Ja saa tosiaan heittää viestillä, jos koulutukset kiinnostaa, meikkis on mielellään mukana kehityksessä!

Ja koska bongasin Hyvinkään epäviralliset kilpailut ja möllien hyppyradan, niin hetihän olin messissä! Luxin ensimmäiset skabat ovat nyt takana, ja oli kyllä jännää ja samalla niin kivaa mennä! Rimat oli matalalla, mikä nyt sinänsä on ihan hyvä ja Luppe juoksi myös ihan kivasti vieraalla pohjalla. On se joskus tuolla pentuna Javan kisoissa leikkinyt, mutta mitään agilitya ei ole päässyt tekemään. Kisoissa on aina parasta se, kun saa taas tietoa, että mitä asioita täytyy treenata ja vahvistaa (kuten loppusuora). Oli myös mielenkiintoista startata uuden koiran kanssa ja miettiä kuinka se kisatilanteissa käyttäytyy, mutta harvinaisen iisi kaveri tuo oli. Vertailukohteena on tietysti maaninen Java, jonka pääpointti nuorena oli mennä vaan pirun lujaa, nappailla hihoista ja purra, että morjes :P Mutta, puuhtaalla radalla mentiin ja Luppa voitti ensimmäisen pienen kisansa, jeee!

Luxin liitelyt:


Ja tässä EO joukkuekisan finaali.

 

Kamuset